Kaulahuivia pukkaa

Kodin ykkösestä jokunen viikko sitten hankkimani Multicolor-lanka taipui sitten kaulahuiviksi. Langat olivat tarjouksessa ja oletan, että nämä ovat Anttilan omia kausiluonteisia lankoja. Kysynkin että miksi? Tämä lanka oli aivan loistavaa neulottavaa ja pidän myös väristä. Jos tätä olisi tarjolla enemmänkin (vein viimeiset kerät kaupasta), ostaisin tätä hyvin mielelläni lisää. Myös muissa väreissä.

Kaulahuivista tuli juuri tarpeeksi pitkä (viisi kerää, 50g/kerä) ja on sitten pehmoinen ja lämmin :) Puikot olivat numero 8.

Ohjeena käytin tätä DROPSin ohjetta.

Helppo ohje seurata ja tulosta syntyy nopeasti näin paksulla langalla ja puikoilla.

Pidän isoista ja näyttävistä huiveista; niihin on mukava kääriytyä ja kietoutua. 

Tätä lankaa haluaisin enemmän...ajatelkaapa tästä langasta tehtynä vaikkapa tyynynpäälliset..torkkupeitto....tai jumpperi!!

Yksi intohimoistani...

...käsitöiden lisäksi on selkeästi spinning! Ehkäpä tällekkin harrastukselle voisi yhden postauksen omistaa? Olen vuodesta 2005 epäsäännöllisen säännöllisesti harjoittanut tätä lajia.. ja kuten varmasti monet tietää, tämä laji koukuttaa!

Tällä hetkellä hyrisen tyytyväisenä aamuspinningin jälkeisessä olotilassa, olotilassa jota ei millään muulla saa kuin kunnon rääkillä! Tunti alkoi aamulle 6.45, mutta minä nousen mielelläni aamulla viiden jälkeen, käytän ensin koirat ulkona ja ruokin ne ja sitten lähden pimeässä vinttaamaan pyörällä salille, jotta saan tämän annokseni adrenaliilia! No, huomautettakoon tässä, että aamulla aikaisin herääminen ei ole mikään ongelma meikälle, teen sen yleensä luonnostaan. 

Aamutunnit ovat kertakaikkiaan parasta: koko päivän on niin hyvä olo! Kun muutenkin olen aamuihminen, jaksan urheillakkin silloin parhaiten. Illalla olen jo löysä lörtsä, jolloin urheilukin on jo sellaista laahaamista. 

Olenkin niitä henkilöitä, joilla alkaa "vanne puristamana päätä", jollei pääse urheilemaan parin päivän tauon jälkeen. Tulee ikäänkuin usva pään ympärille ja tulen kiukkuiseksi (kiukkuisemmaksi kuin yleensä, en todellakaan ole mikään päivänpaiste luonteeltani :D) ja sen sitten ympärillä olevat joutuvat todistamaan :I Yksinkertaisesti minun on vain parempi tasaisin väliajoin liikkua, jotta itse voisin hyvin ja ympäristössä olevat immeiset eivät joutuisi minun uhreikseni. Se on myös mielenterveyden hoitamista: jos tuntee itsensä alakuloiseksi, yleensä kunnon hikipyrähdys auttaa.

Pää punaisena ja tukka märkänä tunnin jälkeen...mutta ah, sitä olotilaa!

Samalla salilla olen käynyt siis vuodesta 2005 ja hyvin olen viihtynyt. Sen verran täytyy kyllä sanoa, että sen verran hifistelijäksi olen lajissa tullut, että olen kranttu ohjaajista. Onneksi kulkemallani salilla on pääsääntöisesti ihan ok ohjaajat, mutta kyllä täytyy sanoa, että yhden ohjaajan tunnille en lähde, vaan jään suosiolla pois...mutta toiset tykkää toisesta ja niin edelleen ;)

Tunnin jälkeen onkin sitten mukava pukeutua (jälleen) viimeisen päälle, kuten mieheni siskon vanhoihin "kolitseihin" ja itse neulomiin sukkiin :D Tällä rintamalla en sitten juuri hifistele; meikältä uusimpia urheilureleitä ei juuri löydy.

Aarteita kirppikseltä?

No, ehkä minusta itsestäni vain, mutta tulin jotenkin iloiselle päälle, kun tänä aamuna kävin täällä Oulussa Paljekirppiksellä ja löysin nämä värikkäät täkit mökille. Olin aina ajatellut, että minähän se en osta mitään vanhoja täkkejä tms. kirppikseltä..haisevat ja muuta sellaista! No niin, syön sanani jälleen. Ensinnäkin A) nämä olivat loistavassa kunnossa kumpainenkin, vaikka VARMASTI ovat vanhoja täkkejä ja B) nämä eivät döfänneet yhtään pahalle. Laitoin toki nämä vielä kertaalleen pesuun, ennen kuin lähden näitä roudaamaan mökille.

Tämä keskimmäinen kuva on jotenkin hailakka (aurinko paistoi suoraan täkeille kuvattaessa), muta ehkä siitä näkee vähän tätä kuviota, jota näissä täkeissä on. Nuo kuviot tekevätkin näistä täkeistä jotenkin kivat. Vähän ehkä itämaiset. 

Kumpainenkin on samanlaisia, vain värit erit.

Minulla on jokin kumma päähänpinttymä, että mökillä tulee olla paljon sieviä täkkejä ja vilttejä sievässä pinossa, josta niitä voi tarvittaessa ottaa käyttöön. Mutta siis: ei missään nimessä tunkkaisia tai likaisia sellaisia ;)

No, ilonsa kullakin!

Sitten kun olet jo melkein kaikkea kokeillut..

..kokeile sitten vielä tätä! Eli huovutetut pohjalliset kenkiin, EI PALELE ENÄÄ! 

Minulla oli jäänyt valkoista, huovutettavaa lankaa nöttönen jäljelle ja kun olen nyt näitä jämälankoja hävitellyt, piti tämäkin vielä saada pyörimästä pois jaloista. 

Neuloin tälläisen "levyn" huovutettavasta langasta (muistaakseni n. 60 silmukkaa aloitukseen) kahdeksikon puikoilla. Päättelin löyhästi ja ei muuta kuin 40 asteeseen koneeseen huovuttumaan.

Epämääräisen näköisen palan sai sitten venytettyä kosteana sopivaan kokoon.

Sitten vain jostain kengästä pohjallinen esiin ja piirretään ääriviivat, vaikka tussilla, tietysti vähän reilummin kuin alkuperäinen pohjallinen, jottei vain käy liian pieneksi heti alkuunsa...sitten vain reippaasti leikataan ääriviivoja pitkin.

Tässä "karkeat" versiot pohjallisista, nyt nämä vielä pitää sovittaa tuleviin saappaisiin (jotka tietysti ovat nyt mökillä..) ja sitten leikataan lopulliseen muotoon.

Mutta näistä itsetehdyistä pohjallisista tulee kyllä NIIN lämpimät, että kyllä kaupan tekeleet jää toiseksi ;) 

Silmukkamerkit

Sain tänään postin tuomana Englannista tilaamani silmukkamerkit. Ennen en ole moisia edes omistanut ja tämä suuri vääryyshän piti korjata. Nämä olivat minusta niin mainiot, että en voinut vastustaa kiusausta. Tykkään!

Aina vaan pakkasta!

Oulun seudulla on nyt usean päivän pyörinyt -30 tietämillä pakkaset. Väsyttää jo tämä meno. Tulisi kevät ja leudot tuulet! Olen tänään lämmittänyt itseäni sisäisesti suunnittelemalla mökillemme eri istutuksia. Piirrellyt mahdollsia paikkoija puille ja pensaille sekä plärännyt vanhoja Viherpeukalon kuvastoja. Jospa se kevät joskus tulisi! 

Alla joitakin kuvia viime päiviltä. 

Ystävänpäivän kauluri

Viime viikolla porkkasin enemmänkin kaappeja ja kätköjä ja nostelin esille näitä jämälankoja, joista vielä saa jotain aikaiseksi. Kyseinen lanka kuuluu Kiinasta tilaamiini lankoihin ja koska tästä langasta vielä sai jotain näkyvää aikaiseksi, päätin kokeilla tehdä miehelleni yksinkertaisen kaulurin. Halusin itselle sellaisen neuletyön, jossa ei tarvinnut laskeskella tai tuijotella jatkuvasti työn etenemistä...sellainen sopiva työ, kun tuijottaa tv:tä.

Ohjeen tähän kauluriin löysin toisesta blogista, muuttelin sitä hieman langalle sopivaksi ja neuloin tämän helmineuleena. Puikot olivat neloset.

Sopivasti sain tämän tänään ystävänpäivänä valmiiksi ja kivahan se oli antaa miehelle sitten lahjaksi.

Kauluria voi pitää joko näin yksinkertaisena...

..tai sitten näin kaksinkerroin taivutettuna. Näillä pakkasilla lienee näin parempi vaihtoehto (Oulussa oli tänään -28 kun heräsin).

Nämä koppakuoriaiset, jotka toimivat siis nappeina tässä kaulurissa, olen joskus tuonut Egyptistä. Niiden pitäisi tuoda onnea...joten toivotaan, että kauluri ja koppakuoriaiset kaulassa tietää se rutosti onnea miehelle ;)

Kaapinpohjia kaivaessa...

....saattaa tehdä löytöjä lankojen suhteen, nääs! Viime kesänä tein itselleni ponchon ja siitä jäi sitten reilu lankakerä yli. Ajattelin tehdä siitä sitten samaan sarjaan kuuluvan baskerin..ja kun VIELÄKIN jäi sitä lankaa, tein tuollaiset...mitkä ne nyt sitten olisi...valesukat? Eli tuollaiset resorit, jotka pilkottavat kengänvarren yli. Kuvissa näkyviin kenkiini ei missään nimessä mahdu villasukkia sisään, mutta villasukan varsi on ihan kivan näköinen, jos pilkistää kengänvarresta...joten loppulangasta väsäsin sitten vielä sellaiset kaupan päälle!

Ohjeen pipoon ja ponchoon olen ottanut Modasta (2/2009).

Valesukat omasta päästä :I

Tässä sitten koko setti. 

Lankana Järbo garn, väri 1530. 

Mutta sain siis jotain "hävitettyä" jälleen lankavarastostani. Pitänee porkata useammin näitä varastoja, tahtoo nimittäin unohtaa mitä kaikkea sitä omistaakin!

Eskimo-sukat

Mieheltäni syntymäpäiväksi saamillani eskimo-langoilla tekaisin itselleni lämpöiset sukat.

Dropsin eskimo-lanka on ihanan pehmeää ja lämmintä, mutta kuten olen aikaisemminkin todennut täällä, on se hiukan hankalaa työstettävää, näin sukkia ajatellen. Tuntuu että puikot (nro 8) ovat jatkuvasti tiellä. Neulominen ei vain ole "sujuvaa"...tiedätte varmasti mitä tarkoitan.

Mutta muuten lanka on mitä ihaninta ja pehmoisinta.

Ohjeena käytin tätä ohjetta, mutta en seurannut sitä tarkasti. Tein näistä mahdollisimman jalkaa myötäilevät, jotta voisin pitää näitä kenkienkin kanssa.

Resoreihin letitin nauhat ja pyöräytin pallukat, tämä siksi, että sukat pysyisivät ylhäällä kovemmassakin menossa :)

Näyttää siltä, että tämä sydäntalvi menee sukkia tai vastaavia neuloessa. Jokohan sitä jotain muutakin saisi välillä valmiiksi??

Niin..ja eikö olekkin melko kiva syntymäpäivälahja mieheltä; viisi kerää lankoja?

Flashdance

Tai ainakin jotain takaumia kasarille tulee näistä säärystimistä :/ 

Juu, ei ole tarkoitus harjoittaa kasareiden tanssimista kotona, vaan nämä on tehty lähinnä piloxing -tunnille pidettäväksi. Tunnilla kun näet ei pidetä sisäkenkiä ja kuitenkin jotain olisi kiva pitää jalassa.

Ohje löytyi tämän kevään (2011) Novitan lehdestä ja sovelsin sitä itselle sopivaksi.

Puikot 3 1/2 ja lankana jälleen Kiinasta tilattua lankaa.

Lanka oli hieman epätasaista laadultaan ja lopputulos ei ole ihan niin siisti kuin haluaisin.

Eiköhän nämä kuitenkin aja asiansa, pitänee vielä koppeutua salille näitä testaamaan.

Flashdance!

Helmikuu! Joulun odotus voi siis alkaa...

Näin ainakin tämän viimeisen tekeleen jälkeen voisi kuvitella. No. Koska olin ostanut alennuksesta näitä Novitan huopanen lankoja (kuusenvihreän väristä) ja näin Novitan talvi 2010 lehdessä tämän ohjeen kuuselle, ajattelin virkata tämän valmiiksi tulevia jouluja varten :I Näin sain myös hävitettyä lankoja apaut neljä kerää kuleksimasta (400 g), joten hienompi homma sekin. 

Kuusi virkataan kolminkertaisella langalla, joten lankaa menee tuhottomasti ja jälkeä syntyy nopeasti. Virkkasin tämän kahden illan aikana valmiiksi. Ylhäällä kuva valmiista, mutta ei vielä huovutetusta kuusesta.

Tänä aamuna sitten laitoin tekeleen koneeseen huovuttumaan (40 asteeseen) ja koneesta ottamisen jälkeen venyttelin, vanuttelin kuusen haluamaani muotoon. Sitten vain paksulla sukkapuikolla ja saksilla tein reikiä lampuille.

Autotallista löytyi tälläistä metalliverkkoa (mikä lie virallinen nimi) ja siitä työstin sitten jonkunlaisen tötterön kuuselle tueksi (ja tämä oli se vaihe, jossa hermot oli mennä tuhat kertaa..ja kun en laittanut nahkahanskoja käteeni, kädet ovat karmeassa kunnossa nyt).

Pitkän äherryksen jälkeen sain kuuselle tehtyä tuen ja siinäpä se. Piti sen verran testata, että toimiihan kaikki valot ja että sain kuvat räpsästyä.

Nyt on nämä huovutettavat melko tarkkaan käytetty, mutta saas nähdä, innostunko vielä hankkimaan näitä lisää jossain vaiheessa. Uskoisin näin!