Missä pakkaset luuraa?

Niin. Missä ne on? On ollut niiiiin synkkä ja vesisateinen syksy, että en muista tälläistä olleen vuosiin Oulussa. En ole mikään mieletön talvi-fani, mutta kyllä sitä tähän aikaan vuodesta saisi hiukan olla jo pakkasta (apaut -5 ois kiva) ja pikkaisen lunta. On vain viikko viikon perään niin synkkää, sateista, pimeää ja rapaista. Ja kun kotoa löytyy kaksi labradoria, joita pitää/saa tuolla ulkona pyörittää useamman kerran päivässä, voitte vain kuvitella sitä ihanaa sotkua, jonka sitten tuovat (useamman kerran päivässä) sisällä :/ Joten pieni talvi, kiitos! Ja pientä talvea ajatellen tein tälläisen Muita ihania blogista nappaamani ohjeen avulla itselleni paksun pipon - joten Luontoäiti hyvä - nyt ne pienet pakkaset tänne! Tein tämän kaksinkertaisella langalla seiskaveikasta (jämälankojen äärellä siis jälleen) ja vitosen puikoilla. Voin kertoa, että on mukavan lämmin ja oli sopivan kokoinen meikäläisen päähän. Joskus nimittäin on käynyt niin, että piposta on tullut itselle aivan liian suuri (liian pientä en ole tainnut koskaan onnistua tekemään..) ja sekös ottaa sitten pattiin. Silmillä roikkuva pipo kun ei ole ihan käytännöllisin varuste. Mutta juu. Sopiva on ja hyvä niin.

Ja kas. Tuon yläpuolella olevan tekstin olin kirjoittanut valmiiksi jo eilen ja tänä aamuna sitten herättiin pakkaseen ja auringonpaisteeseen (no, ei tietysti aamulla aurinko paista näinä päivinä, mutta sitten kun aurinko nousi) eli Oulussa rapiat -9 astetta! Lunta ei vieläkään, mutta suunta on oikia. Kävin aamusella spinningissä ja kotimatkalla sitten otin parit kuvat itsestäni tämä uusi pipa päässä (olen huomannut, että olen kuvaamassa näitä tekeleitäni AINA, kun olen juuri tullut hikoilemasta :D). Nythän sille oli sitten käyttöä, tälle pipalle. Nyt kun vielä saataisiin jokunen sentti lunta, niin avot! Ja ilmeisesti sitä(kin) olisi sitten luvassa viikonlopun aikaan! Joten kyllä se tästä...(vielä huonommaksi muuttuu..vai mitensemeni??!!)

Malli: SuperHelppoSyyspipo (Muita ihania -blogista napattu ohje)

Lanka: Seiskaveikkaa (olisiko mennyt noin 100g yhteensä? Kaksinkertaisena neulottu)

Puikot: nro 5

Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista

Mistä aloittaisi? Vaikkapa väreistä. En ole KOSKAAN pitänyt keltaisesta. Enkä erityisemmin punaisestakaan. Ja väriyhdistelmänä ne minusta ovat olleet aina kamalat. Samoin kuin esim. keltainen ja musta. Yök, yök ja yök! Siispä tehdään kelta-puna-mustat sukat. Luonnollisesti. En ole myöskään KOSKAAN pitänyt pihlajakarkeista (vai kettukarkeista). Yök, yök ja yök! Siispä neulotaan sukat, joissa tämä karamelli sitten on pääaihe. Of course! Ja minä rrrrakastan näitä sukkia. Köh. Enkä osaa selittää miksi. Viharakkaussuhdekko tässä jyllää, en tiedä, mutta näistä pidän :/ Näin mallin kodin kuvalehdessä ja vähän muokaten sitten neuloin nämä seiskaveikasta. Hidastahan se taas oli; nämä kirjoneuleet kun eivät ole oikein meikäläisen heiniä..monta lankaa kun juoksee sormien välissä, se ahdistaa. Ja jatkuvasti pitää vielä tarkkailla, etteihän lanka kiristä mistään. Oppiikohan sitä koskaan neulomaan monella langalla siten, että se ei tuota tuskaa ja harmaita hiuksia? Epäilen vahvasti. Onnistuin sitten myös katkomaan yhden bambuisen neulepuikonkin tässä tohinassa, mutta onneksi oli toiset samankokoiset puikot olemassa, jottei matkanteko sitten siihen ihan tyssännyt. Mutta harmitti se kuitenkin :/

• Malli: Kettu-sukat
• Lanka: 7-veljestä (keltainen, punainen, musta ja valkoinen), keltaista n. 120g, punaista n. 100 ja mustaa ja valkoista vain hiukkasen
• Puikot 31/2

Näistä hommista kun ei aina oikein tiiä

...eli kun lähtee tekemään neulepuseroa/takkia, että onko se koko hyvä vai ei. Hukkuuko neuleeseen vai onko kyseessä pinkeä, vartalonmyötäinen härpäke. Joutuuko purkamaan kenties koko tsydeemin ja aloittamaan alusta...mutta tällä kertaa kyllä napsahti justiinsa kohdilleen tämä mieheni neule! Ei rötkötä, eikä ole liian pieni, vaan just jetsulleen :) Ohjeen otin Novitan 7-veljestä lehdestä (malli nro. 2), mutta en tehnyt tästä mitään jussipaitaa, vaan koska ehtymättömästä varastossani oli alennuksesta ostettua 7-veljeksen raitaa ja ruskeaa 7-veljestä, sujautin ne tähän neuleeseen. Mukavan simppeli malli ja mieskin tykkää..itseasiassa olisin tahtonut ottaa kuvia jo hiukan aikaisemminkin tästä neuleesta, mutta mies olikin pukenut tämän heti päällensä töihin mennessään. No, sehän kertoo tälle neulistille vain sitä, että nyt taisi napsahtaa käsityö kohdalleen. Ja mikäs sen mukavempaa. 

...mies ja uusi neule + Ainon päälaki :O

Hitsi, näiden kuvien värimaailma vaihtelee aivan hirveästi ja sekös minua ahdistaa. Kamalaa yrittää kuvata marraskuisena iltana, kun ulkona on pimeää ja sisävalot ovat mitä ovat. Luonnonvaloa kaipaan..

Tätä oli myös siinä mielessä mukava neuloa, ettei ollut vaikea malli (mitä nyt näissä kavennuksissa joutui vähän ohjetta tarkkailemaan) ja tätä saattoi hyvin nitkuttaa vaikka telkkaria katsellessa.

Tämä työ oli myös tälläiselle lankahamsterille sellainen hermoja lepuuttava työ: vaikka olin ostanut tätä lankaa (tarjouksesta) tietämättä mitä siitä teen - löytyi näille langoille loppujen lopuksi ihan järkevä kohde!

• Malli: Jussi-neulepusero shaalikauluksella (novitan 7-veljestä lehti, sivu 62)
• Lanka: 7-veljestä raita (väri 885) vajaa 600g, ja 7-veljestä ruskea, noin 100g
• Puikot: pyöröt 31/2 ja 4

Rocky Road

Tulin tänään kokeilleeksi näitä Rocky Road -karamellejä. Ihan vain siksi, että ne näyttivät kuvissa niin kauniilta ja ohje oli niin helppo. Ja onnistuivathan ne. Jollette ole itse kokeilleet tätä ohjetta, pistän sen tähän vielä jakoon (olen kopsannut tämän Hesarin sivulta):

• 200 g tummaa suklaata
• 1/2 dl rusinoita
• 1 dl pekaani- tai muita pähkinöitä
• 100 g vaahtokarkkeja

• Paloittele suklaa kulhoon. Sulaa se mikroaaltouunissa niin, että sekoittelet seosta pienin väliajoin.

• Hienonna pekaanipähkinöitä veitsellä hieman. Jos vaahtokarkit ovat hyvin suuria, paloittele hieman niitäkin.

• Sekoita ainekset yhteen. Levitä massa voi- tai leivinpaperin päälle vuokaan. Nosta kylmään jähmettymään.

• Leikkaa jähmettynyt levy paloiksi terävällä veitsellä. Tarjoa.

Tosin itsellä oli erilaiset täytteet (esim. en laittanut rusinoita, kun en niistä vain kertakaikkiaan pidä), mutta olen ymmärtänyt, ettei se niin nuukaa ole, mitä tähän sörsseliin tunkee täytteeksi. Tein tämän kokeiluerän vähän silläkin ajatuksella, että josko tekisin isomman satsin tätä ennen joulua ja antaisin jollekkin lahjaksi tätä sievissä lasipurkeissa.

Helmisukat

Välityönä työstin villatakista jääneistä langoista (Drops Karisma) miehelle sukat, johon ujutin puuhelmiä mukaan. Täytyyhän sitä vähän miehenkin sukkia koristaa, jottei aivan liian yksitotisiksi kävisi.. ja eipä tuo mies ollut moksiskaan, vaikka vähän helmiä sukista löytyi ;) Unisukkina piti jo näitä viime yönä.

Tilasin Adlibriksesta pari käsityöaiheista kirjaa itselle: Neulo, virkkaa, kirjo ekolangasta (Sanna Vatanen) ja Upeat kirjoneulesukat (Madeline Weston). Tämä jälkimmäistä tulee varmasti vuosien varrella selailtua ja kokeiltua erilaisia sukkien malleja, jota kirja tarjoaa, mutta tämä Neulo, virkkaa, kirjo ekolangasta oli pienoinen pettymys. Jotkut ohjeet ovat jotenkin "lapsellisia" ja eivät niin käytännöllisä käsitöitä (ei sillä, että kaiken pitäisi aina olla niin käytännöllistä, mutta jotenkin itse pidän töistä, joilla on joku funktio). Mutta kyllä tulen toteuttamaan joitakin ohjeita tästäkin kirjasta, esimerkiksi pyörötakkiohje virkkaamalla oli aivan selkeästi sellainen, jonka tulen varmaan jo tämän talven aikana toteuttamaan. 

Mutta nyt taidan seuraavaksi aloittaa miehelle villapuseron neulomisen. On jo pidempään toivonut itselleen neulepuseroa ja enköhän minä nyt voisi koettaa toteuttaa sen toiveen...mutta katsotaan nyt, mitä tästä tulee. 

Kylläpä kesti

tämän villiksen tekeminen, noin kuukauden tätä tahkoin :I Ohje oli suhteellisen hankala kirjoneuletyö (minulle) monien langankatkaisujen myötä..ja päättely oli sen mukainen. Mutta lanka oli taas tätä ihanaa Dropsin Karismaa, johon olen kovin tykästynyt, se auttoi kuitenkin hieman tässä tuskien tiessä ;) Langat tilasin muuten Kärkkäiseltä, sieltä sai tätä lankaa melko edullisesti. Vaikka täällä Oulussa on Kärkkäinen, ei juuri Karismaa siellä paikan päällä ollut, vaan piti mennä nettipuotiin. 

Ehdinpä tässä sairastaa oikein perusteellisen flunssankin välissä ja ääni on vieläkin kateissa. Jospa sitä nyt sitten ei tarvitse talvella enää kuumeilla ja yskiä.

Uusia käsityöprojekteja pää pursuaa täynnä, mutta vielä en ole saanut päätettyä, mihin seuraavaksi hyppäisin. Ehkäpä jotain ei niin kinkkistä, kuin tämä oli :D

Malli: Drops design, kaarrokejakku (taas tälläinen nimihirviö - eikö tämä ole villatakki?)

Lanka: Drops Karisma 

Puikot: Pyöröt (80 cm) 3 ja 4 ja puikot 3 ja 4

On mulla hauska täti, tuo täti Monica...

...no joo, kyllähän tämä tietysti on vähän täti Monica -lookkia, kun tämä päässä pistelee menemään, mutta menkööt nyt :) Ehtymättömästä lankavarastostani löysin novitan nallea: sinistä, valkoista ja kukkaketoa ja kun näin uusimmassa novitan lehdessä (syksy 2012) tälläisen pipon nallelangasta - päätin  vähän jälleen varastoani pienentää tällä pipolla. Nallehan on itsessään melko ohkaista lankaa, mutta jujuna tässä olikin, että pipo tehdään melkein kokonaisuudessaan kaksinkertaisena. Tuloksena ihan sopivan paksu pipo. Erityiskiitoksena tälle mallille mainittakoon se, että kerrankin on sopivan kokoinen; ei lörpötä, eikä ole liian tiukka ja sopivasti myös lämmittää korvia. Erityisesti pidän tuosta nirkkoreunuksesta. 

Nirkkoreunus tuo vähän särmää pipaan.

Virkatut kukat nalle kukkakedosta.

Malli: Novitan lehti, syksy 2012

Lanka: Novitan nalle + novitan nalle kukkaketo

Puikot: pyöröt 3,5 ja puikot 3,5

Virkkuukoukku: nro 3,5