SØRVEST

Minun versioni Linka Neumannin neuleliivistä. Lankana itselle uusi Rauma. Miellyttävä lanka ja tulosta tuli nopeasti 6 puikoilla. 

Saatuani tämän neuleliivin valmiiksi, totesi mieheni, että nyt voin ryhtyä Onslowiksi (Pokka pitää), jos en laita paitaa neuleliivin alle…no niin. Siinäpä mielleyhtymiä kerraksi :D

Jämälankaprojekti

Tähän huiviin sujahti nikottelematta niin puuvillalankoja kuin villalankoja. Olen aikaisemminkin tehnyt tällä Villapesupinnat (löytyy Ravelrystä) ohjeella huivin ja todennut mallin sen verran jouhevaksi, ettei tarvitse säätää kovin tarkasti eri lankalaatujen kanssa. Vaikka kuinka välillä koettaa tehdä näitä jämälankaprojekteja, tuntuu ettei langat vähene koskaan. Yksi syy VOI olla, että kun posti tuo tasaisin väliajoin pahvilaatikollisen lankoja, ei lankakeot vähene kovinkaan nopeasti -_-

Alasuq polar

 Alasuq polarin malli on lähtöisin Linka Neumannin Norjalaisia villapaitoja -kirjasta. Tein tämän ohjeesta poiketen Lettlopista ja jouduinkin soveltamaan ohjetta jonkin verran. Jätin mm. hihoista yhden mallikerran pois ja sain näin vähän kaposemmat hihat. Mutta ihan tyytyväinen olen tähän pittoreskiin neuleeseen!

Pohjolan emäntä

	Louhi, Pohjolan emäntä,
290	sanan virkkoi, noin nimesi:
	"Niin mitä minullen annat,
	kun saatan omille maille,
	oman peltosi perille,
	kotisaunan saapuville?"
	Sanoi vanha Väinämöinen:
	"Mitäpä kysyt minulta,
	jos saatat omille maille,
	oman peltoni perille,
	oman käen kukkumille,
300	oman linnun laulamille!
	Otatko kultia kypärin,
	hope'ita huovallisen?"
	Louhi, Pohjolan emäntä,
	sanan virkkoi, noin nimesi:
	"Ohoh viisas Väinämöinen,
	tietäjä iän-ikuinen!
	En kysele kultiasi,
	halaja hope'itasi:
	kullat on lasten kukkasia,
310	hopeat hevon helyjä.
	Taiatko takoa sammon,
	kirjokannen kalkutella
	joutsenen kynän nenästä,
	maholehmän maitosesta,
	yhen ohrasen jyvästä,
	yhen uuhen villasesta,
	niin annan tytön sinulle,
	panen neien palkastasi,
	saatan sun omille maille,
320	oman linnun laulamille,
	oman kukon kuulumille,
	oman peltosi perille."
	Vaka vanha Väinämöinen
	sanan virkkoi, noin nimesi:
	"Taia en sampoa takoa,
	kirjokantta kirjoitella.
	Saata mie omille maille:
	työnnän seppo Ilmarisen,
	joka samposi takovi,
330	kirjokannet kalkuttavi,
	neitosi lepyttelevi,
	tyttäresi tyy'yttävi.
	"Se on seppo sen mokoma,
	ylen taitava takoja,
	jok' on taivoa takonut,
	ilman kantta kalkutellut:
	ei tunnu vasaran jälki
	eikä pihtien pitämät."
	Louhi, Pohjolan emäntä,
340	sanan virkkoi, noin nimesi:
	"Sille työnnän tyttäreni,
	sille lapseni lupoan,
	joka sampuen takovi,
	kannen kirjo kirjoittavi
	joutsenen kynän nenästä,
	maholehmän maitosesta,
	yhen ohrasen jyvästä,
	yhen uuhen untuvasta."
	Pani varsan valjahisin,
350	ruskean re'en etehen;
	saattoi vanhan Väinämöisen,
	istutti oron rekehen.
	Siitä tuon sanoiksi virkki,
	itse lausui, noin nimesi:
	"Elä päätäsi ylennä,
	kohottele kokkoasi,
	kun ei uupune oronen,
	tahi ei ilta ennättäne:
	josp' on päätäsi ylennät,
360	kohottelet kokkoasi,  jo toki tuho tulevi,
	paha päivä päälle saapi."
	Siitä vanha Väinämöinen
	löi orosen juoksemahan,
	harjan liina liikkumahan.
	Ajoa karittelevi
	pimeästä Pohjolasta,
	summasta Sariolasta.

Qanik

Ennen joulua sain valmiiksi Qanik-neuleen, mutta koska tuli joululahjaksi veljelleni, postaan kuvan vasta nyt. Ja olen ilokseni saanut kuulla, että pidetty on! Lankana Alafosslopi. Ohje löytyy Linka Neumannin Norjalaisia villapaitoja 2. Uutta neuletta jo pukkaa, vaikka olen kuvitellut tai suunnitellut, ettei näitä neuleita (kai) voi loputtomiin tehdä. Vai voiko? 

 

Takotna

Tämän neuleen opetus oli, että lankakasaa ei pidä aamuhämärissä penkoa. Kävi nimittäin niin, ettei pääväri, tämä vihreä, ollut alunperin se väri jolla piti aloittaa neulomus. Vaan se oli sellainen vaaleampi vihreä. No, tämä väri sattui kouraani ja aloittelin neulomaan. Vasta siinä vaiheessa, kun lähdin toista kerää hakemaan, huomasin että väärä väri! Eli, minun piti sitten ostaa jokunen kerä lisää tätä vihreää, mutta kaikki muut värit ovatkin sitten jämiä muista neuleista. Eli siis melkein jämälankaneule. Melkein! Ja ohje löytyy Linka Neumannin kirjasta.

Astrid

 Alafosslopista Astrid-villatakki. Ensimmäistä kertaa kokeilin steekkausta. Huh, aika hirvittävää hommaa! Mutta kyllä se jotenkin onnistui. Ehkä olisi kuitenkin kannattanut testata vähän pienemmän käsityöllä steekkausta, mutta kun järki ei sano, niin ei voi mitään. Väriskaalasta pidän. Ei turhia koreile.