lauantai 27. marraskuuta 2010

Kun ei pysty, ei kykene...



..keskittymään yhteen, kahteen tai kolmeen käsityöhön kerralla, vaan niitä pitää olla PALJON ja erilaisia :/


Aloitin eilen ystävälleni Cousteau-tyylisen pipon. Lankana 7 veljestä. Nyt jännään, onko silmukkamäärä oikea. Eräänkin pipon olen aloittanut ja purkanut useampaan kertaan, kun langalle sopivaa silmukkamäärää olen haeskellut.


Aloitin myös miehelleni sukat käsityömessuilta ostamastani langasta (Trekking hand art, tundra 502) ja sukkapuikot 2,75..saa siinä tikuttaa eräänkin kerran sukkaa ympäri. Saa nähdä, onnistuvatko ja miloin saan valmiiksi.


Isoäidinneliöitä sentään olen jämälangoista saanut virkattua jonkin verran...tosin olen taas alkanut jahkailemaan; teenkö boleron vai sittenkin viltin? Vaikiaa, vaikiaa..


Nämä nyt piti vain kuvata niiden herkullisuuden takia. Mieheni osti eilen nämä minulle ja koska ovat niin helpot laittaa jalkaan, epäilen vahvasti hipisiväni nämä jalassa myös lähimetsään koiria käyttäessäni ulkona..kylähullu maailmalla jne.


Vielä yksi kuva, eli liesituulettimen päältä löytyvät somasti vierekkäin tuikut (ja niitähän menee tähän aikaan vuodesta) ja mieheni Chicagosta tuoma sikurikahvipurkki. On muuten mielenkiintoisen makuista kahvia se..tulee jotenkin mieleen katajainen maku, eli sellainen kun kuksasta joisi kahvia :o

Mukavaa viikonloppua ja ensi viikolla alkaakin sitten jo joulukuu!

3 kommenttia:

  1. Niinpä! Mulla on kesken kaksi pipoa (toisesta puuttuu enää tupsu), kaulaliina, sukat ja Ollin villapaita, joka on ollut kesken jo pari vuotta. Onneksi poika ei enää kasva.

    Onkohan tämä useiden töiden päällekkäisyys oire jostain?

    VastaaPoista
  2. Toisaalta onhan se mukava, kun ei tarvitse yhteen työhän leipääntyä, vaan voi jatkaa jotain toista työtä välillä. Ja kun sitä aina innostuu uusistä ohjeista tai langoista..ei sitä malta odottaa, että entinen työ valmistuisi alta pois :/ Jumpperi Ollille on varmaan ihana :)

    VastaaPoista
  3. Mahtaako jumpperi valmistua tällekään vuodelle? On ollut sen verran kauan kesken... Totta turiset kuitenkin siitä, että vaihtelu virkistää.

    VastaaPoista